Näyttelyt
ROM Jonne Heinonen 1.11.2024 – 26.1.2025
Rom on kuvataiteilija Jonne Heinosen valokuvateos, jota hän on kuvannut Suomen romaniyhteisöjen parissa 2016-2023. Näyttely käsittelee Suomen romanien kulttuuria ja arkea yhteisön ulkopuolelta tulevan taiteilijan näkökulmasta.
Kuopion museon näyttelyssä on esillä osa laajamittaisen teoksen kuvista, joita Heinonen on kuvannut romanien kodeissa ja keskuudessa ympäri Suomea, myös Pohjois-Savossa. Näyttelyyn sisältyy myös videoteos, joka tuo esiin Suomen romanien tämänhetkistä yhteiskunnallista asemaa heidän oman ajatusmaailmansa kautta, tuoden kuvien rinnalle romanien oman äänen.
Romanit ovat alkuperänsä mukaan eniten syrjintää Suomessa kohtaava ryhmä. Kuvatessaan yhteisön jäseniä Heinonen on miettinyt omaa asemaansa taiteilijana ja keskustellut kuvattavien kanssa kuvaustilanteeseen liittyvistä vallan ja representaation kysymyksistä.
Teokseen osallistunut Samuel Florin pohti asiaa Heinosen kanssa keskustellessaan näin: ”En usko, että dokumentaatiota olisi voinut tehdä samalla tavalla vähemmistön sisältä, koska ulkopuolelta tulevan tekijän tapa katsoa on erilainen. Meistä usein tuntuu siltä, että pidämme itseämme huonompina, joten se on itsessään arvokasta, että joku on aidosti kiinnostunut dokumentoimaan meitä. Silloin valokuvista tulee meille arvokkaita.”
Heinonen taas kuvailee teoksen taiteellista lähtökohtaa valokuvan rajallisuuden kautta: kuva sitoo tapahtumia aikaan, paikkaan ja muistiin, mutta ei itsessään pysty esittämään kaikenkattavaa todellisuutta aiheestaan. Näyttely onkin taiteilijan näkemys hänen ja kuvattujen henkilöiden välisistä kohtaamisista ja keskusteluista.
Hanketta ja näyttelyä ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Patricia Seppälän Säätiö, Kauno Ry, Museovirasto.
Näyttelyyn kuuluu neljä esseetä, joissa pohditaan romanien tämänhetkistä yhteiskunnallista asemaa, arkimuistoja sekä ROM –teoksen tekemistä yhdessä yhteisön kanssa. Esseiden kirjoittajat ovat Mertsi Ärling, Satu Blomerus, Samuel Florin ja Jonne Heinonen.
Myyttiset – metsän kätköissä 28.2.2025-25.1.2026
Varjot pitenevät ulkona. Ilta tummuu tuvassa sulautuen hirsiseinien harmauteen. Päivän askareet on hoidettu – on tarinoiden aika. Kertomuksissa vilahtelevat maan alla asuvat maahiset, vaaralliset luonnonvoimat, korpien kätköissä lymyävät eläimet ja niitä suojelevat haltijat sekä koko metsän hallitsija Tapio.
Mikä tuolla vilahti? Oliko se jänis? Mikä on tuo liekki suon laidassa? Entä keitä ovat taivaanääreläiset? Astu metsään ja koe myyttien maailma kaikilla aisteilla! Myyttiset – metsän kätköissä -näyttelyssä Kuopion museolla tutustutaan itäisen Suomen alueen uskomuksiin, joita kerättiin muistiin 1600–1900-luvuilla. Osa uskomuksista on hyvin alkukantaisia ja jopa yleismaailmallisia. Itä-Suomen rikas suullinen kansanperinne säilytti erityispiirteensä pitkään, ja runot talletettiin arkistoihin loitsuina, lauluina, kertomuksina ja satuina.
Näyttely vie menneisyyden myyttiseen metsään, keskelle kansanuskon maailmaa. Se on tehty monilla aisteilla koettavaksi ihmettelyn paikaksi, jossa riittää tutkittavaa kaikenikäisille. Aisti entisajan metsän tunnelmaa, tutustu myyttisiin hahmoihin, joudu metsänpeittoon ja loitsi itsesi vapaaksi!
Suomalaisille metsä on aina ollut erityinen paikka. Esivanhempamme lähestyivät metsää kunnioittavasti. Metsä oli heille elävä olento, jonka kanssa keskusteltiin ja neuvoteltiin. Metsänhaltijoita lähestyttiin saaliin toivossa uhrilahjoin. Eläimillä, kasveilla ja luonnonilmiöillä oli myös omat myyttiset ominaisuutensa, joita havainnoitiin tarkkaan. Metsää asuttivat myös maahiset ja menninkäiset.
Metsä saattoi olla vaarallinen. Ihminen saattoi sairastua tai loukkaantua metsässä samoillessaan. Suurpetoja kunnioitettiin ja pelättiin. Ihminen tai eläin saattoi joutua metsänpeittoon, kummalliseen välitilaan, josta pois pääsemiseksi tarvittiin erityisiä keinoja. Loitsut auttoivat metsän hallinnassa ja sen vaaroilta suojautumisessa. Metsästä löytyi myös voimallisia materiaaleja, joilla sairauksista päästiin eroon.
Entisaikojen ihmisille maailman lainalaisuuksia selittivät kansanperinteeseen aikojen saatossa kertyneet tiedot ja uskomukset. Ne ohjeistivat tapoja, taitoja, taikoja ja loitsuja, joiden avulla tultiin toimeen luonnon ja myyttisen maailman kanssa. Monissa uskomuksissa pääosassa oli mahtava metsä.
Kuopion luonnontieteellisen museon ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon yhteistyönä tuotetussa näyttelyssä on esillä Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmaan tallennettuja taikaesineitä, joilla on uskottu olevan erityistä voimaa, sekä eläimiä Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmista. Lähde mukaan metsäpolulle seuraamaan esivanhempiemme askelia! Mitä heillä onkaan meille metsästä opetettavanaan?
PERUSNÄYTTELYT
Kuopion museon kulttuurihistoriallinen ja luonnontieteellinen perusnäyttely tarjoaa tietoa ja elämyksiä kuljettaen museovieraan läpi Pohjois-Savon historian itäisen Suomen muuttuvaan luontoon. Kokonaisuuteen kuuluu alla olevat kolme päänäyttelyä. Pienille museokävijöille on tarjolla uusi elämyksellinen leikkitila. Museo vaalii myös omaa historiaansa ja sitä on esitelty vanhassa museonjohtajan huoneessa Museon historiaa -näyttelyssä.
Ihmisen aika
Ihmisen aika – näyttely kertoo Pohjois-Savon historiasta alkaen kivikauden ihmisen saapumisesta alueelle ja päättyen lopulta kulttuurin uusimpiin virtauksiin. Näyttelyssä päästään tutustumaan Pohjois-Savon asukkaiden arkeen ja juhlaan, sekä mielenkiintoisiin esineisiin ja asioihin.
Muuttuva luonto
Muuttuva luonto -näyttelyssä matkustetaan itäsuomalaisen luonnon historiaan ja nykytilaan. Matka alkaa kaukaa menneisyyden mammuttiarolta, kiertelee luonnonmetsän siimeksessä ja järvien syvänteissä, ja päätyy lopulta ihmisen muokkaamaan maisemaan. Millainen mahtaa olla luontomme tulevaisuus?
Toden ja tarun rajalla
Näyttely punoo yhteen kulttuurihistoriaa ja luonnontieteitä vuodenkierron ja kansanperinteen myyttien ja uskomusten kautta. Koe varsinkin elämyksellinen Ajastaika!
___________________________________________________________________________