Web sisällön esitys Web sisällön esitys

Kuvia ja tiedotteita tiedotusvälineille

Alla olevat kuvat on tarkoitettu tiedotusvälineiden käyttöön, kuvaaja- ja lähdetiedot on mainittava.

Julkaisukelpoinen kuva avautuu omaan ikkunaansa pikkukuvaa klikkaamalla.
Lisää lehdistökuvia (mm. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon perusnäyttelyistä) ja lisätietoa: Kuopion museon yleisöpalvelu, puh. (017) 182 603, kuopionmuseo(at)kuopio.fi

Kuvien käyttö on sallittua ainoastaan tiedotusvälineille.

Web sisällön esitys Web sisällön esitys

Joukkotiedotusvälineet

Kalevala Korun 80-vuotisjuhlanäyttely

Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta

13.5.-26.8.2017

 

Kalevala Koru Oy:n muotoilujohtaja Kirsti Doukas on tavattavissa keskiviikkona 10.5 sekä perjantaina 12.5 klo 13, jolloin paikalla on myös sisältökoordinaattori Mari Kotka.

Haastatteluajat varataan Tanja Tenhuselta, 044-7182615 tai tanja.tenhunen@kuopio.fi

 

 

Vuosi 2017 on suuri juhlavuosi koko Suomelle. Vuosi on erityinen myös Suomen tunnetuimmalle koruyritykselle Kalevala Koru Oy:lle, joka täyttää samana vuonna 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yritys esittelee Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta -näyttelyn, joka on myös osa Suomi 100-ohjelmaa.

Kalevala Korun näyttely tuo esiin yrityksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa kautta vuosikymmenten. Näyttely rakentuu kuuden eri teeman, ns. kuuden eri näyttelytilan kautta:

1. Kalevala Koru syntyy naisten rohkeudesta

2. Suomalaista käsityötä ja huipputeknologiaa

3. Modernia korumuotoilua ja muotia

4. Ennakkoluulotonta yhteistyötä

5. Arvoista tekoihin

6. Tulevaisuutta luomassa

Teematilojen ohessa näyttelykävijä voi tutustua esillä oleviin yli 200 eri koruun kahdeksan vuosikymmenen ajalta. Näyttelyn eri teemat esitellään videoiden, valokuvien ja tarinoiden kautta kiinnostavalla ja monipuolisella tavalla. Näyttelykävijä voi virtuaalisen videon kautta solahtaa Kalevala Korun tehtaalle Helsingin Pitäjänmäkeen seuraamaan koruvalmistusta tai päästä kokeilemaan omia sepäntaitojaan kultasepän työpisteessä.

Näyttelyn on suunnittelut ja toteuttanut Kalevala Korun työryhmä. 

 

Lisätietoja:

Merja Heiskanen, museonjohtaja Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Puh: 044 7182611

Kalevala Koru Oy muotoilujohtaja Kirsti Doukas, puh. 040 5564716

 

Lataa tiedote (word) >>

Lataa tiedote (pdf) >>

 

Kuvat on tarkoitettu tiedotusvälineiden käyttöön, kuvaaja- ja lähdetiedot on mainittava.

Julkaisukelpoinen kuva avautuu omaan ikkunaansa pikkukuvaa klikkaamalla.

Kuva: Kalevala Koru Oy

 

Kuva: Kalevala Koru Oy

 

Kuva: Kalevala Koru Oy

Web sisällön esitys Web sisällön esitys

Julkaisuvapaa 4.5.2017

Joukkotiedotusvälineet

METSIEMME TUNTEMATON AARREAITTA

Omituisten otusten kerho
4.5.2017-6.1.2018

Tiedotustilaisuus on torstaina 4.5.2017 klo 10.00 Kuopion museossa, Kauppakatu 23.

Suomalaiset metsät, niin hyvin kuin kuvittelemmekin ne tuntevamme, ovat täynnä salaisuuksia. Todellisuudessa emme edes tiedä, montako eliölajia metsissämme elää, puhumattakaan niiden elintavoista. Siksi valtakunnallisessa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmassa (PUTTE) selvitettiin esimerkiksi seitikkien, sammalpunkkien ja maksasammalten monimuotoisuutta. Korkeatasoinen tutkimus tukee luonnon monimuotoisuuden suojelua.

Oletko siis valmis tutkimusmatkalle kohti suurta – tai pientä – tuntematonta? Metsiemme tuntematon aarreaitta –näyttely esittelee upein valokuvin ja asiantuntijoiden kirjoittamin tekstein mitä omituisimpia otuksia loispistiäisistä limasieniin. Huumoria näyttelyyn tuovat Seppo Leinosen mainiot sarjakuvat, joissa yksinäinen sulkukotilo etsii kumppania tai pippurinen kirva räppää jymyjäärän suohon.

Museossa pääsee myös itse leikkimään luonnontieteilijää. Monen lajin suomenkielinen nimi kutkuttaa mielikuvitusta. Miltä näyttää kirahvinuoranen, kärsänenätti tai syrjäntympönen? Museossa voi harjoitella lajintunnistusta, ja lopuksi voi ottaa mukaan vinkkejä pienten tutkimusten tekemiseen omassa lähimetsässä. Jokaisella retkellä löytyy varmasti jotain uutta, sillä metsien tuntemattomasta aarreaitasta ei värejä tai yllätyksiä puutu!

Metsiemme tuntematon aarreaitta –näyttely pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen, Ympäristöministeriön, PUTTE-ohjelman ja METSO-ohjelman tuottamaan valokuvanäyttelyyn, jota on täydennetty Kuopion luonnontieteellisen museon asiantuntemuksella.

Lisätietoja:
Mari Wikholm, luontopedagogi (p. 044 718 1543)

Lataa tiedote (word) >>

Lataa tiedote (pdf) >>

Ladattavat kuvat

Kuvat on tarkoitettu tiedotusvälineiden käyttöön, kuvaaja- ja lähdetiedot on mainittava.

Julkaisukelpoinen kuva avautuu omaan ikkunaansa pikkukuvaa klikkaamalla.

Kuvien käyttö on sallittua ainoastaan tiedotusvälineille.


Näetkö metsän puilta? Metsän todellinen olemus piilee vuorovaikutussuhteissa! Jokainen puu tarvitsee sienijuurta pystyäkseen kasvamaan pitkäksi ja komeaksi.
kuva: Jorma Jämsen / Vastavalo

* * *


Lahopuu on monimuotoisuuden aarreaitta. Turkoosinvärinen patinanastakka on vain yksi tuhansista lahopuulla elävistä lajeista.
kuva: Esa Ervasti / Vastavalo

* * *


Harvinainen pohjanmasmalo viihtyy aurinkoisilla harjurinteillä.
kuva: Outi Vainio / Kuopion luonnontieteellinen museo

* * *


Seppo Leinonen / seppo.net

* * *


Seppo Leinonen / seppo.net

KAIKKIEN RUOKA 27.4.–9.9.2017

Julkaisuvapaa 27.4.2017

Joukkotiedotusvälineet

 

KAIKKIEN RUOKA POP UP -NÄYTTELY

Everyone's Food pop up -exhibition

                                                                   

Ruoka on perinteitä. Ruoka on huolenpitoa. Ruoka on yhdessäoloa. Ruoka on elämää.

27.4.–9.9.2017
Kuopion museo, 4 krs.

Näyttelyssä tutustutaan muun muassa Suomen kansallisruuaksi valitun ruisleivän leipomiseen sekä irakilaisen fasulian valmistukseen. Pohjois-Savon alueen perinneruokaohjeet täydentyvät näyttelykävijöiden omilla lempiresepteillä. Minkä reseptin sinä olet saanut perinnöksi?

Eri maiden ruokaperinteet yhdistyvät näyttelyssä yhteiseksi tarinaksi ruuasta. Esillä on myös erilaisia päivittäisiä raaka-aineita eri maiden keittiöistä. Miltä mausteet tuoksuvat? Miltä näyttää couscous?

Kaikkien ruoka on kolmas osa itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden Kaikkien Kuopio -näyttelysarjaa. Näyttelysarja on osa itsenäisyyden juhlavuoden Yhteinen perintö -hanketta. Hankkeen toteutusta on rahoitettu Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustuksella.

Pop up näyttely rakentuu työpajoissa, joissa eri kulttuureista tulevat osallistujat kertovat itse tarinansa, suunnittelevat ja rakentavat näyttelyn yhdessä museon henkilökunnan kanssa. Näyttely elää, kasvaa ja kehittyy myös näyttelyn aukioloaikana.

Kaikkien Kuopio -hanke haluaa lisätä ja syventää ymmärrystä siitä, kuinka Kuopioon on tultu aina muualta. Niin täällä syntyneet kuin tänne muuttaneet ovat yhdessä tehneet ja parhaillaan tekevät Kuopion sellaiseksi kuin se on. Lisäksi museo haluaa olla mukana kotouttamisessa ja keskustelussa maahanmuutosta sekä tarjota niille tilaa ja työkaluja.

Kaikkien Kuopio –hanke koostuu kolmesta osa-alueesta: nykydokumentoinnista eli haastatteluista, näyttelyiden toteutuksesta sekä perinteentallennusmallin suunnittelusta. Näillä keinoilla annetaan tulijoille ääni. Miten yhteisöön tulo onnistuu? Onnistuuko kotoutuminen?

Hankkeen toteutusta on rahoitettu Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustuksella.

Lisätietoja:

Karoliina Autere
tutkija (ma.)
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Puh: 0447182613
Sähköposti: karoliina.autere@kuopio.fi

Merja Heiskanen
museonjohtaja
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Puh: 0447182611
Sähköposti: merja.helena.heiskanen@kuopio.fi

 

Kuva: KUHMU / Eino Malm v.1957

Ruisleipä äänestettiin Suomen kansallisruuaksi vuonna 2017. Kuvassa ruisleivän leivontaa Maaningalla v. 1926 – 1928 Kuva: KUHMU /Ahti Rytkönen

Emäntä vaivaa ruisleipätaikinaa taikinatiinussa.Tämä leiväntekovaihe kesti noin puoli tuntia. Vaivausta varten oli oma jakkara, jotta työ oli ergonomista. Savon alueella leipä leivottiin kerran viikossa. 1920-1930 luku. Kuva: Väinö Puurunen / KUHMU

 

Naiset perkaamassa kaloja kalakukon valmistusta varten v.  1930 – 1959. Kuva: KUHMU

Grillattu kala, Pla Pao. Kala täytetään sitruunaruoholla ja kafferi limen lehdillä, jonka jälkeen se leivitetään ja grillataan. Tarjoillaan valkosipuli-chili-kalakastikkeen kanssa. Kuva: Jaana Honghin

Egyptiläinen herkkupöytä. Edessä on täytettyjä munakoisoja. Munakoisot on keitetty ja niitä on paistettu pannulla. Sen jälkeen munakoisoon tehdään viilto ja munakoison sisuksen sekaan hierotaan tahnaa, jossa on kuminaa, valkosipulia, korianteria, punaista tai vihreää paprikaa ja suolaa. Vasemmalla on uunissa paistettuja katkarapuja. Keskellä on katkaravuilla ja sipulilla maustettua riisiä (ros bil khalta= riisi maustesekoituksella). Oikealla olevassa pienessä kupissa on kalakeittoa. Keiton yläpuolella on mustekala-uunipaistosta ja sen vieressä riisillä täytettyjä paprikoita, munakoisoja ja keräkaalia, mahsi, sekä salaattia. Kuva: Marlena El-Aidy

 

Biryani on suosittu ruoka Irakissa. Perinteinen biryani tulee Mosulista ja eri puolilla Irakia on siitä erilaisia versioita. Kuvassa biryanin kanssa on tarjolla tomaattikeittoa vihreillä pavuilla.  Kuva: Abdallah Al Wazaal

 

Italialaisille ruoka on enemmän kuin pelkkää syömistä: se on uskontoon verrattavissa oleva asia ja elämäntapa. Italialainen ruokakulttuuri on vahvasti alueellista. Joka maakunnalla ja kylällä on omat perinteiset ruokansa, jotka perustavat alueella tuotettaviin raaka-aineisiin. Ruualla juodaan yleensä aina lasi viiniä. Kuva: Sara Zuffa

Web sisällön esitys Web sisällön esitys

 

Julkaisuvapaa 25.11.2016

Joukkotiedotusvälineet

METSÄN MESTARIKOKKI

Masterchef of the Forest
25.11.2016-7.1.2017 ja 11.1.-15.4.2017

Luonnontieteellisen museon eläimellisen humoristisessa talvinäyttelyssä kilpaillaan tänä vuonna Metsän mestarikokin arvonimestä! Osallistujat valmistavat tiukalle tuomaristolle herkullista gourmet-ruokaa omasta talviravinnostaan. Voittaako piskuinen kärppä kilpailun kuuluisalla Nyhtömyyrä-ateriallaan? Entä miten pärjää tilhin perinteinen pihlajanmarjalikööri?

UUTUUS! Metsän mestarikokki –näyttelyssä voi kuunnella audio-opastuslaitteiston avulla kilpailijoiden haastatteluja! Omatoiminen ääniopastuskierros on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Kuopion taidelukio LUMIT:in ilmaisutaidon ryhmän kanssa. Ääniopastuslaitteiston käyttäminen sisältyy museon pääsymaksuun, ja kuulokkeita voi käyttää myös kuulolaitteen kanssa.

Lisätietoja: Mari Wikholm, luontopedagogi (p. 044 718 1543)

Ladattavat kuvat:

(Jukka Tuononen / Kuopion luonnontieteellinen museo):
 

Maarit Metsäjänis loihti kilpailuun sametinpehmeän Haapapyreen.

***

Näppäräsorminen Sauli Saukko on pyöritellyt sushi-rullia kotimaisesta järvikalasta.

***

Metsäjänis ja saukko Metsän mestarikokki –kilpailussa

***

Trendikäs Nyhtömyyrä on Keke Kärpän bravuuri.

***

Pihlajanmarjat ovat Tiina Tilhen kuuluisan liköörin pääraaka-aine.

***

Tuomarina vierailee itse Marco Pierre Whitebeard.

***

Yrjö Yölintu on tuomariston kokenein jäsen.

***

Kari Korppi on kansainvälisesti tunnettu kokkikilpailujen tuomari.

***

Paahdetut hiirifileet ovat Kalle Ketun kilpailuannos.




Metsän mestarikokki -kilpailijoiden haastatteluja voi kuunnella uuden audio-opastuslaitteen avulla.
kuva: Henry Ericson / Kuopion museo
 


Web sisällön esitys Web sisällön esitys

Kuopion museo -rakennus

Kuopion museo Jugend-tyyliä edustava, arkkitehti J.V. Strömbergin suunnittelema "Kansantalo", Kuopion museo -rakennus, täytti 100 vuotta vuonna 2007.

Perustiedot museorakennuksesta >>


J. V. Strömbergin piirustus vuodelta 1905. 


Kuopion museon 1. kerroksen pohjapiirustus 1905


Kuopion museo ja tontilla sijainnut ortodoksinen kirkko postikortissa


Kuopion museo 1910-luvun lopulla. Valok. Lauri Marjanen


K
uopion museo -rakennus. Valok. Kari Jämsén, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Web sisällön esitys Web sisällön esitys

 

SILITETTÄVÄT MUSEOKARHUT

Iso Benjamin sekä pennut Ben ja Min

Silitettävät karhut ovat esillä Kuopion museossa erikseen ilmoitettuina ajankohtina.

Miten ensimmäisestä museokarhusta tuli Benjamin  

Kuopion museo täytti 100 vuotta kesällä 2007. Samana vuonna esiteltiin uusi komea karhuherra, jota sai silittää. Karhusta tuli kesän 2007 mittaan lasten suosikki, ja se sai osakseen lempeää ja kunnioittavaa kohtelua, kuten oli toivottukin.

Juhlanallen nimikilpailu julistettiin avoimeksi 5. kesäkuuta 2007 ja se päättyi syyskuun viimeisenä päivänä. Nimiehdotuksia tuli runsaasti sekä museoon että nettisivuille, yhteensä 1554. Suosituimpia ehdotuksia nimeksi olivat Otso, Kalle, Nallukka, Nalle, Koda, Otto ja Urho.

Raadin päätöksellä Otson päivänä 11. lokakuuta satavuotiaan Kuopion museon juhlanalle sai nimekseen BENJAMIN. Nimi liittyy läheisesti museon juhlavuoteen, olihan kuopiolainen lehtori Benjamin Ståhlberg Kuopion museo -rakennuksen perustamisen voimahahmo. Hän oli myös merkittävä luonnontieteilijä, ja hänen kolmen pöllön lahjoituksestaan Kuopion Luonnontieteellinen museo katsotaan perustetuksi.

Hellyttävät karhunpennut

Kaksi vuotta myöhemmin Kuopion luonnontieteelliseen museoon päätyi kaksi metsästysonnettomuudessa menehtynyttä karhunpentua. Ne konservoitiin silitettäviksi museokarhuiksi, ja niille annettiin nimet BEN ja MIN.
 

Lisätietoja: Mari Wikholm, luontopedagogi (p. 044 718 1543)

Ladattavat kuvat:

(Jukka Tuononen / Kuopion luonnontieteellinen museo)