Web sisällön esitys Web sisällön esitys

Kuvia ja tiedotteita tiedotusvälineille

Alla olevat kuvat on tarkoitettu tiedotusvälineiden käyttöön, kuvaaja- ja lähdetiedot on mainittava.

Julkaisukelpoinen kuva avautuu omaan ikkunaansa pikkukuvaa klikkaamalla.
Lisää lehdistökuvia (mm. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon perusnäyttelyistä) ja lisätietoa: Kuopion museon yleisöpalvelu, puh. (017) 182 603, kuopionmuseo(at)kuopio.fi

Kuvien käyttö on sallittua ainoastaan tiedotusvälineille.

Web sisällön esitys Web sisällön esitys

 

Julkaisuvapaa 11.10.2017 klo 10

Joukkotiedotusvälineet

 

Tiedotustilaisuus Kuopion museossa 11.10.2017 klo 10.00

Sydämen kodit                                                                                 
Siirtokarjalaiset ja heidän jälkeläisensä Savossa
12.10.2017 alkaen 4 krs.

 

"Kyllä ne on ne juuret. Mä luulen että se on joku, se on niin syvään kirjoitettu. Ja vanhempana kun on aikaa ajatella enemmän ja käydä tuolla niin ne tulee vielä voimakkaampana. Mutta ei ne mitenkään sulje [pois] tätä ympäristöä ja näitä ihmisiä, ja savolaisia."
Pirkko Airasvaara, s. 1940 Suonenjoki. Perhe Suojärveltä; äiti Huttulan, isä Koikarin kylästä.

 

Talvisodan syttyessä vuonna 1939 osa Karjalaa menetettiin ja yli 400 000 ihmistä joutui lähtemään evakkoon eri puolille Suomea. Lähdön kiireessä mukaan otettiin vain se mitä pystyttiin. Joku sai mukaan valokuva-albumin, toiselle jäi vain matkalla lämmittänyt viltti.  Mitä sinä ottaisit mukaasi, jos joutuisit pakenemaan sotaa omasta kodistasi?


"Mitä se ottaa nainen mukaansa, jolla on pieni lapsi?"
Silja Mensonen o.s. Happo, s. 1939 Salmissa, Lunkulansaaressa.

 

Näyttelyssä kerrotaan siirtokarjalaisten ja heidän jälkeläistensä kokemuksia evakkoajasta ja elämästä Savossa sen jälkeen kuvien, esineiden ja tarinoiden kautta. Kuinka karjalaiset juuret näkyvät 2000-luvun arjessa?

 

"Mutta tämä on elämän rikkaus. Mikä minusta olisi tullut jos minulla ei ois tätäkään kokemusta. En tiiä. Et kai se sitten on johtanut aika paljon monen asian ymmärtämiseen enempi."
Nainen, s. 1954 Sonkajärvi. Perhe Suojärveltä; äiti Kaitajärven kylästä ja isä Leppäniemen kylästä.

 

 

Lisätietoja:
Karoliina Autere
tutkija
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Puh: 0447182613
Sähköposti: karoliina.autere@kuopio.fi

 

Merja Heiskanen
museonjohtaja
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Puh: 0447182611
Sähköposti: merja.helena.heiskanen@kuopio.fi


Pop up -näyttelyn teossa on käytetty osallistavaa työtapaa. Muun muassa Suojärven, Salmin ja Impilahden siirtokarjalaisia ja heidän jälkeläisiään oli mukana suunnittelemassa näyttelyä yhdessä museon henkilökunnan kanssa ja he kertovat näyttelyssä tarinansa.  Karjalaisseurojen Kuopion Piiri ry ja sen jäsenjärjestöt ovat antaneet asiantuntija-apuaan suunnittelussa ja toteutuksessa. Karjalaisseurojen Kuopion Piiri ry julkaisee myös juhlalehden näyttelyn yhteydessä. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo tekee myös yhteistyötä huhtikuussa 2017 avautuneen Suojärven museon kanssa. Pop up -näyttely elää, kasvaa ja kehittyy myös näyttelyn aukioloaikana.

Sydämen kodit on neljäs osa itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden Kaikkien Kuopio -näyttelysarjaa. Kaikkien Kuopio -hanke haluaa lisätä ja syventää ymmärrystä siitä, kuinka Kuopioon on tultu aina myös muualta. Niin täällä syntyneet kuin tänne muuttaneet ovat yhdessä tehneet ja parhaillaan tekevät Kuopion sellaiseksi kuin se on. Hankkeen toteutusta on rahoitettu Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustuksella.

"Jos voimat loppuu, nii konstien pittää alkaa."
Silja Mensonen o.s. Happo s. 1939 Salmissa, Lunkulansaaressa.

 

Talvisodan puhjettua ryhdyttiin evakuoimaan siviiliväestöä sotilasviranomaisten johdolla, ensin Kannakselta ja sitten Raja-Karjalasta. Evakuoitavat eivät saaneet tässä vaiheessa ottaa mukaansa enempää tavaraa kuin mitä saattoivat itse kuljettaa. Evakuointikuljetukset hoidettiin pääasiassa junien karjavaunuilla. Evakot majoitettiin kouluihin tai suoraan maataloihin. Yhteensä n. 420 000 karjalaista lähti evakkoon talvisodan syttyessä marraskuussa 1939. Kesällä 1944 n. 430 000 maan sisäistä pakolaista, joista on käytetty termiä siirtoväki, sodassa menetetyiltä alueilta asutettiin Suomeen. Heistä n. 406 000 oli karjalaisia.

"Kolkytyheksän… marraskuulla talvisota sytty, sytty kolmaskymenes päivä. Äiti oli ollu edellisenä pyhänä kirkossa Kitilässä ja pappi oli sitten liturgian jälkeen pitäny puhetta ja sanonu, että ilmeisesti se sota syttyy ja me joutaan täältä lähtemään väliaikaisesti pois, mutta vaan kaheks viikoks mennään pois tieltä ja… Et tuota älkää ottako mittään, mittään ihmeitä mukkaan, et se kahen viikon tarve, minkä tarviit. Kahen viikon päästä tullaan takasin." Pertti Pulkkinen, s. 1936 Impilahti, Ruokojärven kylä.

Siirtolaiset pyrittiin asuttamaan siirtoväen sijoitussuunnitelman mukaan. Siirtoväen sijoitussuunnitelmassa pyrittiin siihen, että samalta seudulta kotoisin olleet pääsivät asumaan lähelle toisiaan. Pohjois-Savon alueelle asutettiin Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan asukkaita, pääasiassa Salmista, Impilahdelta, Suojärveltä ja Suistamolta. Kuopion läänin alueella oli v. 1949 lopussa 50 484 siirtokarjalaista.

"Lapsuuteni kotikylässä evakkoaikojen alkuvaiheessa oltiin harvoin tekemisissä savolaisten naapureiden kanssa. Kylässämme asui seitsemän evakkoperhettä ja meitä eri-ikäisiä lapsia oli 35. Yleensä perheenisät työ- ja virka-asioissa useammin joutuivat tekemisiin paikallisten kanssa, mutta perheiden vierailut yleensä tapahtuivat karjalaisten tuttujen ja sukulaisten kesken. Vähitellen sopeuduttiin uusiin olosuhteisiin enkä muista, että paikallisten kanssa olisi ollut suuria erimielisyyksiä. Murrosikäisenä karjalaiset tavat ja kieli hävettivät eikä kavereita viitsinyt tuoda kotiin. Vanhemmat kyllä olivat suvaitsevaisia eivätkä puuttuneet siihen, kun karjalaisnuoret alkoivat seurustella paikallisten nuorten kanssa. Ymmärrettiin, että tänne on tultu ja tänne pitää sopeutua elämään." Pirjo Strandén o.s. Larikka, s. 1952 Maaninka. Perhe Salmista, Lunkulansaaresta Tiijalan kylästä.

 

Lataa tiedote word >>>>

Lataa tiedote pdf >>>>


Tapahtumia näyttelyn aikana:
Seuraa myös tiedotustamme tulevista tapahtumista www.kuopionmuseo.fi/ajankohtaista   ja Facebook

 

Kulttuurivartit: Kuopion ortodoksisen kirkon vaiheita - rukoushuoneesta katedraaliksi.

Kirkkorakennuksen historiaa kuvin kerrottuna. Kuopion museon kokoushuone. Museon pääsymaksu.

to 2.11.2017 klo 15.30

to 16.11.2017 klo 15.30

 

4.11.2017 klo 12-15

Teemapäivä Kuka olen? Sukututkimusta verkossa ja arkistossa

klo 12 Reijo Savola: Karjalaiset juuret internetissä

Sukututkimus on siirtynyt vahvasti internetiin. Verkossa toimivat sukututkimusohjelmat ovat lisänneet erityisesti nuorten kiinnostusta juuriaan kohtaan. Geni on kansainvälinen sukututkimusohjelma, jossa Raja-Karjalan sukupuussa on jo yli 300 000 nimeä. Suojärvi-projekti perustettiin alun perin Suojärven ja Raja-Karjalan sukujen projektiksi, mutta laajentui jälkeenpäin Karjalan alueen kattoprojektiksi, ja toimii lisäksi nykyään Karjalan, Kainuun, Pohjanmaan, Savon, Varsinais-Suomen sekä Satakunnan alueellisten Geni-projektien äitiprojektina. Suojärvi-projekti on maailman suurin Geni-projekti. Päävetäjä Suojärvi-projektissa on Reijo Savola, sukupuun pitkäaikainen rakentaja.
klo 13.30 Pekka Kankkunen: Perhealbumit tiedon lähteenä

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Pekka Kankkunen kertoo vanhojen valokuvien järjestämisestä, säilyttämisestä, digitoinnista ja tiedonhausta.

Kuopion museon kokoushuone. Museon pääsymaksu.

 

5.12.2017 klo 10-20 Itsenäisyyspäivän etkot

Sydämen kodit –näyttelyssä siirtokarjalaisia ja heidän jälkeläisiään keskustelemassa näyttelyn teemoista. Museossa myös paljon muuta juhlavaa ohjelmaa Suomi100 hengessä. Vapaa sisäänpääsy.

 

13.2.2018 klo 18 FT Hannu Takala: Suomalaisten Karjalaan jäänyt omaisuus

Talvisodan päättyessä luovutettuun Karjalaan jäi valtaosa evakkoon lähteneiden suomalaisten omaisuudesta. Lahden museoiden tutkimuspäällikkö ja Turun yliopiston arkeologian dosentti Hannu Takalan uusi tutkimus selvittää esineiden kohtaloa. Luento järjestetään yhteistyössä Kuopion Isänmaallisen Seuran kanssa. Kuopion museon kokoushuone. Vapaa pääsy.

 

12.5.2018 Impilahti –päivä

Impilahti ja Harlu aiheista ohjelmaa. Päivä järjestetään yhteistyössä Impilahti-Seuran kanssa. Kuopion museon kokoushuone. Museon pääsymaksu.

 

 Silja Hapon 2 lk. luokkakuva Maaningan Korkeakoskelta vuonna 1948. "Mä muistan semmosta, että meitä vähän niin kun karsastettiin, että mitä sieltä on lähteny. Ja muistan sen, jota oon myöhemminkin käyttänyt, että minä sanoin, että kun minä olen syntynyt 11. päivä heinäkuuta -39 ja kun me on lähdetty 30. päivä marraskuuta -39, niin kukaan ei minun mielipidettäni kysynyt lähdenkö vai enkö! Ja äiti kertoi sen, että ei siinä häneltäkään kysytty mitään! Että minä olen ainoa sieltä mikä on mukana tullut tavara." Silja Mensonen os. Happo, s. 1939 Salmissa, Lunkulansaaressa. Kuva: Yksityinen kokoelma

 

Siirtokarjalaisperhe Maaningalla. Kuva: Yksityinen kokoelma

Suojärveläissiirtolaisperheen uudisrakennus ja navetta Sonkajärven Sukavalla 1950-60-l. vaihteessa. Jälleenrakennusajan kuvauksissa korostuu omin käsin rakentaminen. Naapurustoon asettui muita siirtolaisia ja rintamamiehiä. Talot tunnistaa käytetyistä tyyppipiirrustuksista: puolitoistakerroksinen, harjakattoinen, yhden perheen talo. Kuva: Yksityinen kokoelma

 

Pertti Pulkkinen ja Murre –koira Impilahdella n. 1938-39. " Olen evakko. Olin täyttänyt juuri kolme vuotta, kun jouduimme lähtemään sotaa pakoon, äiti ja minä, isä oli rintamalla. Tulin Tuusniemelle käärittynä äidin kutomaan matkahuopaan, joka on edelleen ainoa perintöni Karjalasta, on koinsyömänä ja kuluneenakin tallessa. Impilahdelle, Ruokojärjen kylään palasimme 1942. Mummolasta, jossa olin asunut, ei ollut mitään jäljellä, koirankoppia lukuun ottamatta kaikki oli palanut. Murre-koira oli juossut kilometrin verran ukin ja mummon kärryjen perässä ja sitten kääntynyt takaisin eikä palannut, vaikka kuinka ukki oli yrittänyt houkutella. Koirankopin vieressä olivat Murren luut, kun kotiin palattiin. Karjalassa ennätin käydä alakoulun ensimmäisen luokan ja alotella toista luokkaakin, kun syksyllä 1944 oli käsillä uusi lähtö."

Pertti Pulkkinen, s. 1936 Impilahti, Ruokojärvi

Kuva: Yksityinen kokoelma

 

Marianna Schroderus kotona Suojärvellä, Riuhtavaaran kylässä n. v. 1936-1938.

"No kyllähän se tietenki hankalahan se oli kato semmonenki kolmekytäkaheksan henkee samas, kahes luokkahuonees nii kyllähän siinä oli vähän sitä, siinä joskus.. Kärel oli yheksän lasta ku se synty viel se yheksäs sinne ni olihan sitä ja pientä lapsia ni kuuluhan siel itku että ei sitä ollut nii yöt että kaikki sais nii nukkuukaa."Marianna Schroderus os. Matikka, s. 1934 Suojärvi, Riuhtavaaran kylä. Kuva: Yksityinen kokoelma

Vuonna 1944 n. 430 000 evakkoa sodassa menetetyiltä alueilta asutettiin muualle Suomeen. Siirtoväen sijoitussuunnitelmassa pyrittiin siihen, että samalta seudulta kotoisin olleet pääsivät asumaan lähelle toisiaan. Pohjois-Savon alueelle asutettiin Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan asukkaita. Kuopion läänin aluella oli v. 1949 lopussa 50 484 siirtokarjalaista. Kuva: KUHMU

Evakkotytöt Aino ja Hilkka Saikkonen talvisodan jälkeen ensimmäisessä väliaikaisessa kodissa Thuren talossa Sandelsinkatu 28:ssa vuonna 1940. Kuva: KUHMU

Perhe evakkomatkalla vuonna 1944. Vas.Marjatta Saikkonen, Irma Saikkonen ja Mauri Saikkonen. Kuva: KUHMU / Eljas Partanen

Evakkojuna välirauhan tultua maaliskuussa 1940. Kuva: KUHMU / Berit Paatsi

 

Evakkojen majoitusta keväällä 1940 seurakuntatalossa. Kuva: KUHMU / Johannes Marks

Evakkojen majoitusta keväällä 1940 seurakuntatalossa. Kuva: KUHMU / Johannes Marks

Lotat valmistavat ruokaa seurakuntatalon pihalla keväällä 1940. Kuva: KUHMU / Johannes Marks

Evakkojuna Suonenjoen rautatieasemalla. Kuva: KUHMU

Evakkojuna on saapunut Suonenjoelle. Kuva: KUHMU

Korhosen perhettä lähdössä evakkoon vuonna 1939 Impilahden kirkonkylästä. Kuva: Impilahti-Seura

Web sisällön esitys Web sisällön esitys

Joukkotiedotusvälineet

Julkaisuvapaa 21.9.2017

OI MAAMME LUONTO

Suomalaisen luonnon koko kirjo Kuopion museossa
21.9.2017–27.1.2018

Tiedotustilaisuus on torstaina 21.9.2017 klo 9.30 Kuopion museossa, Kauppakatu 23.

Oi maamme luonto -näyttely esittelee suomalaisen luonnon rikkautta Itämeren rannikolta havumetsiin, aapasoille ja tunturiylängöille. Matkan varrella tutustutaan erilaisiin eläimiin, kasveihin ja sieniin, jotka kertovat tarinaa omasta Suomestaan. Jotkut lajit ovat saaneet kunnian tulla valituksi kansallis- tai maakuntalajeiksi. Mitä ne kertovat suomalaisista ja suomalaisten luontosuhteesta?

Sata vuotta on mitättömän lyhyt hetki luonnon historiassa. Suomen itsenäisyyden aika on ollut luonnon kannalta kuitenkin suurten muutosten aikaa. Täysin luonnontilaista kolkkaa ei maastamme juuri enää löydy. Ihmisen vaikutus ulottuu kaikkialle, syvimpiin järviin, pohjoisimpien tuntureiden paljakoille ja syrjäisimpiinkin erämaihin. Mitä voimme tehdä, jotta tulevatkin sukupolvet voisivat nauttia Suomen upeasta luonnosta?

Lisätietoja:

Pertti Renvall
museonjohtaja
puh. 044 718 2651
sposti: pertti.renvall@kuopio.fi

Outi Vainio
intendentti
puh. 044 718 2657
sposti: outi.vainio@kuopio.fi

Ladattavat tiedostot

Lataa tiedote (word) >>

Lataa tiedote (pdf) >>

Ladattavat kuvat

Kuvat on tarkoitettu tiedotusvälineiden käyttöön, kuvaaja- ja lähdetiedot on mainittava.

Julkaisukelpoiset kuvat voi tilata osoitteesta jukka.tuononen@kuopio.fi

Kuvien käyttö on sallittua ainoastaan tiedotusvälineille.


Kuva Juha Saastamoinen / Vastavalo

* * *

Suomi, tuhansien järvien maa
kuva: Teuvo Salmenjoki / Vastavalo

* * *


Käsivarren Lappi tarjoaa Suomen jylhimmät maisemat.
kuva: Jaakko Vähämäki / Vastavalo

* * *


Kangasvuokko on yksi Suomen uhanalaisista kasveista. Se on kärsinyt liiallisesta poimimisesta ja harjujen maankäytön muutoksista. kuva: Outi Vainio / Kuopion luonnontieteellinen museo

Web sisällön esitys Web sisällön esitys

Julkaisuvapaa 4.5.2017

Joukkotiedotusvälineet

METSIEMME TUNTEMATON AARREAITTA

Omituisten otusten kerho
4.5.2017-6.1.2018

Tiedotustilaisuus on torstaina 4.5.2017 klo 10.00 Kuopion museossa, Kauppakatu 23.

Suomalaiset metsät, niin hyvin kuin kuvittelemmekin ne tuntevamme, ovat täynnä salaisuuksia. Todellisuudessa emme edes tiedä, montako eliölajia metsissämme elää, puhumattakaan niiden elintavoista. Siksi valtakunnallisessa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmassa (PUTTE) selvitettiin esimerkiksi seitikkien, sammalpunkkien ja maksasammalten monimuotoisuutta. Korkeatasoinen tutkimus tukee luonnon monimuotoisuuden suojelua.

Oletko siis valmis tutkimusmatkalle kohti suurta – tai pientä – tuntematonta? Metsiemme tuntematon aarreaitta –näyttely esittelee upein valokuvin ja asiantuntijoiden kirjoittamin tekstein mitä omituisimpia otuksia loispistiäisistä limasieniin. Huumoria näyttelyyn tuovat Seppo Leinosen mainiot sarjakuvat, joissa yksinäinen sulkukotilo etsii kumppania tai pippurinen kirva räppää jymyjäärän suohon.

Museossa pääsee myös itse leikkimään luonnontieteilijää. Monen lajin suomenkielinen nimi kutkuttaa mielikuvitusta. Miltä näyttää kirahvinuoranen, kärsänenätti tai syrjäntympönen? Museossa voi harjoitella lajintunnistusta, ja lopuksi voi ottaa mukaan vinkkejä pienten tutkimusten tekemiseen omassa lähimetsässä. Jokaisella retkellä löytyy varmasti jotain uutta, sillä metsien tuntemattomasta aarreaitasta ei värejä tai yllätyksiä puutu!

Metsiemme tuntematon aarreaitta –näyttely pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen, Ympäristöministeriön, PUTTE-ohjelman ja METSO-ohjelman tuottamaan valokuvanäyttelyyn, jota on täydennetty Kuopion luonnontieteellisen museon asiantuntemuksella.

Lisätietoja:
Mari Wikholm, luontopedagogi (p. 044 718 1543)

Lataa tiedote (word) >>

Lataa tiedote (pdf) >>

Ladattavat kuvat

Kuvat on tarkoitettu tiedotusvälineiden käyttöön, kuvaaja- ja lähdetiedot on mainittava.

Julkaisukelpoiset kuvat voi tilata osoitteesta jukka.tuononen@kuopio.fi

Kuvien käyttö on sallittua ainoastaan tiedotusvälineille.


Näetkö metsän puilta? Metsän todellinen olemus piilee vuorovaikutussuhteissa! Jokainen puu tarvitsee sienijuurta pystyäkseen kasvamaan pitkäksi ja komeaksi.
kuva: Jorma Jämsen / Vastavalo

* * *


Lahopuu on monimuotoisuuden aarreaitta. Turkoosinvärinen patinanastakka on vain yksi tuhansista lahopuulla elävistä lajeista.
kuva: Esa Ervasti / Vastavalo

* * *


Harvinainen pohjanmasmalo viihtyy aurinkoisilla harjurinteillä.
kuva: Outi Vainio / Kuopion luonnontieteellinen museo

* * *


Seppo Leinonen / seppo.net

* * *


Seppo Leinonen / seppo.net

Web sisällön esitys Web sisällön esitys

Kuopion museo -rakennus

Kuopion museo Jugend-tyyliä edustava, arkkitehti J.V. Strömbergin suunnittelema "Kansantalo", Kuopion museo -rakennus, täytti 100 vuotta vuonna 2007.

Perustiedot museorakennuksesta >>


J. V. Strömbergin piirustus vuodelta 1905. 


Kuopion museon 1. kerroksen pohjapiirustus 1905


Kuopion museo ja tontilla sijainnut ortodoksinen kirkko postikortissa


Kuopion museo 1910-luvun lopulla. Valok. Lauri Marjanen


K
uopion museo -rakennus. Valok. Kari Jämsén, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Web sisällön esitys Web sisällön esitys

 

SILITETTÄVÄT MUSEOKARHUT

Iso Benjamin sekä pennut Ben ja Min

Silitettävät karhut ovat esillä Kuopion museossa erikseen ilmoitettuina ajankohtina.

Miten ensimmäisestä museokarhusta tuli Benjamin  

Kuopion museo täytti 100 vuotta kesällä 2007. Samana vuonna esiteltiin uusi komea karhuherra, jota sai silittää. Karhusta tuli kesän 2007 mittaan lasten suosikki, ja se sai osakseen lempeää ja kunnioittavaa kohtelua, kuten oli toivottukin.

Juhlanallen nimikilpailu julistettiin avoimeksi 5. kesäkuuta 2007 ja se päättyi syyskuun viimeisenä päivänä. Nimiehdotuksia tuli runsaasti sekä museoon että nettisivuille, yhteensä 1554. Suosituimpia ehdotuksia nimeksi olivat Otso, Kalle, Nallukka, Nalle, Koda, Otto ja Urho.

Raadin päätöksellä Otson päivänä 11. lokakuuta satavuotiaan Kuopion museon juhlanalle sai nimekseen BENJAMIN. Nimi liittyy läheisesti museon juhlavuoteen, olihan kuopiolainen lehtori Benjamin Ståhlberg Kuopion museo -rakennuksen perustamisen voimahahmo. Hän oli myös merkittävä luonnontieteilijä, ja hänen kolmen pöllön lahjoituksestaan Kuopion Luonnontieteellinen museo katsotaan perustetuksi.

Hellyttävät karhunpennut

Kaksi vuotta myöhemmin Kuopion luonnontieteelliseen museoon päätyi kaksi metsästysonnettomuudessa menehtynyttä karhunpentua. Ne konservoitiin silitettäviksi museokarhuiksi, ja niille annettiin nimet BEN ja MIN.
 

Lisätietoja: Mari Wikholm, luontopedagogi (p. 044 718 1543)

Ladattavat kuvat:

(Jukka Tuononen / Kuopion luonnontieteellinen museo)